Selaa julkaisuja (yhteensä 282)

  • Sarja: Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia — Mémoires de la Société Finno-Ougrienne

SUST264.png
Tabula gratulatoriaTo the readerJuha Janhunen—a Biographical SketchJosé Andrés Alonso de la Fuente: Old-New Tungusic Sources: Nanay Materials in a 19th-Century Russian Phrase Book [PDF] А. Е. Аникин: Лексические иллюстрации к русской колонизации…

SUST262.png
Negation has been the subject of several studies by Uralic linguists, but to this date there has been no investigation that would include the summary of negative constructions in one or several Uralic languages. This study attempts to present the…

SUST228.png
TABULA GRATULATORIA"Siinä virsta missä toloppa - kyllä sen etteen on töetäe tehtynä." Seppo Suhonen 60-vuotiasPentti Aalto, Finnish olut and humala, once againArja Ahlqvist, Kizila ja KinelaAlho Alhoniemi, Nominien taivutuksesta ensimmäisissä marin…

SUST257.png
Jussi Ylikosken väitöskirjatutkimus on ajantasainen kuvaus pohjoissaamen kirjoitetun nykykielen ei-finiittisten verbimuotojen – infinitiivien, partisiippien, konverbien ja verbaalisubstantiivin – muodostuksesta ja käytöstä. Laajaan tutkimusaineistoon…

SUST256.png
Lähes kaikissa Itämeren alueen kielissä on tunnetusti suuri määrä alasaksalaisia lainasanoja siltä ajalta, kun Hansaliitto hallitsi alueen kaupallista elämää. Tähän mennessä alasaksalais-suomalaiset kielikontaktit ovat jääneet vähälle tutkimukselle.…

SUST265.png
Charlotte Damm & Janne Saarikivi: Introduction [PDF] Part I ...and beyond T. Max Friesen: Alaskan Analogues and Eastern Uncertainties: Reconstructing Thule Inuit Interaction Networks in the Eastern Nort American Arctic [PDF] Peter Jordan: From…

SUST248.png
My mother had an extraordinarily rich repertoire of songs. I listened to these songs all my childhood. I feel that they are greetings and words, left by the generation that lived before my time, that generation of my people to whom I am grateful for…

SUST250.png
Miten Liivinrannassa ennen elettiin? Miten kävi liiviläisten kuninkaan? Millaista oli elämä ensimmäisen maailmansodan aikana? Entä toisen? Miksi Liivinranta oli jätettävä lopullisesti? Miten sieltä lähdettiin? Minne päätyivät hurskas Jääkab ja hänen…

SUST232.png
Raija Bartensin Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys pohjautuu luentoihin, joita Bartens piti Helsingin yliopistossa 1980- ja 1990-luvuilla. Kirjassa esitellään molempien mordvalaiskielten, ersän ja mokšan, äänne-, muoto- ja lauseopin perusteet…

SUST268.png
Moksha prosody is one of the four books written by the linguists of the University of Tartu who have focused on the study of prosodic features of Finno-Ugric languages in a project initiated by Ilse Lehiste (1928–2010). Ilse Lehiste, an outstanding…

SUST249.png
Esipuhe Yhteistyö Mordvan yliopiston ja Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteydessä toimivan Volgan alueen kielten tutkimusyksikön välillä alkoi 1990-luvun alussa ja tuotti mm. useita sanakirjoja. Mokšalaisista tutkijoista…

sust271pieni.png
Mielen laaksot on laaja tutkimus neljän saamen kielen paikannimistä omassa kulttuurisessa kontekstissaan – keskisessä Ruotsissa, pohjoisimmassa Suomessa ja Venäjän puolella Petsamossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun useiden saamen kielten…

SUST71.png
Artturi Kannisto, Otto Donnerin satavuotispäivänäArtturi Kannisto, Au centième anniversaire de la naissance de Otto DonnerOtto Donner, Om finnarnes forna boningsplatser i RysslandOtto Donner, Die samojedischen Sprachen und die finnisch-ugrischenOtto…

SUST135.png
Paavo Ravila, E. N. Setälä kielentutkijana, Les travaux linguistiques d'E. N. SetäläSulo Haltsonen, L'Œuvre d'E. N. SetäläE. N. Setälä, Valittuja tutkielmia – Etudes choisies:- Munapoika- Pari suomalaista poimintoa Upsalan Yliopiston kirjastosta-…

SUST267.png
Materials on Forest Enets is the first comprehensive and functional-typologically informed description of a Samoyedic language. It covers all major aspects of the grammar of Forest Enets as spoken by its last fluent speakers in Potapovo and Dudinka.…

marin kirjakielten terävät reuna kropattu.png
Marilaiset saivat 1920-luvun Neuvostoliitossa mahdollisuuden vapaasti kehittää kirjakieltään. Reilun vuosikymmenen aikana luotiin eri tieteenaloja varten runsaasti termistöä, jota hyödynnettiin marinkielisissä oppikirjoissa. Poliittinen tilanne…
Koneluettavat metatiedot

atom, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2