Vuosikertomus 2005

Päättyvä vuosi on Seuran 122. toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen sekä kahdeksan kuukausikokousta. Kaikki päättyvän toimikauden kokoukset on järjestetty Tieteiden talossa. Kokouksissa on kuultu seuraavat esitelmät:

vuosikokouksessa 2.12.2004 esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen (Helsingin yliopisto): Eteläinen obinugri: historiaa ja kontakteja,

21.1.2005 prof. Ferenc Havas (Budapestin yliopisto): Ergatiivisuus ja uralilaiset kielet,

18.2. fil. lis. Janne Saarikivi (Tarton yliopisto): Permiläiskielten läntisistä uralilaisista lainasanoista,

18.3. emer.prof. Kalevi Wiik (Turku): Vanhoja ja uusia teorioita suomalaisten juurista,

15.4. prof. Marja Leinonen (Helsinki): Komin kielen possessiivisuffiksit ja definiittisyys,

20.5. prof. Helle Metslang (Helsingin yliopisto): Imperatiiveista ja käskemisestä virossa ja suomessa,

16.9. fil. maist. Leena Huima (Helsingin yliopisto): Internetin käytöstä tekstikorpuksena,

21.10. prof. László Honti (Udinen yliopisto): Parilliset verbit uralilaisissa kielissä,

18.11. fil. maist. Karina Lukin (Helsingin yliopisto): Kolgujevin nenetsien kyläelämää.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 322 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina yllä mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

Seuran tutkimusarkiston ja toiminta-arkiston aineisto, joka on Kansallisarkistossa, on edelleen erillisestä sopimuksesta käytettävissä johtokunnan hyväksymään perusteltuun tutkimustarkoitukseen. Kuluvana vuonna tutustumis‑, käyttö- ja kopiointilupia on myönnetty erityisesti C. G. Mannerheimin Aasian-matkan kuva-aineistoon. Myös tšuvassi- ja enetsiaineistot sekä komilais- ja saamelaisaineistot ovat kiinnostaneet tutkijoita.

Seuran kokoukset ja julkaisut sekä uutuusjulkaisuista kannet ja lyhyt luonnehdinta on nähtävillä verkko-osoitteessa www.sgr.fi. Kotisivuja ylläpitää maisteri Toni Suutari.

Seuran taloudellinen tilanne on kuluvan vuoden aikana pysynyt hyvänä, vaikka Suomen Akatemian avustus julkaisutoimintaa varten pieneni 38 000 euroon. Tilannetta on helpottanut kirjallisuuden myyntitulojen kasvu viime vuodesta. Myös maan hyvänä jatkunut talouskehitys, yritysten hyvät tulokset ja osingonmaksukyky ovat pitäneet Seuran sijoitustoiminnan tuotot hyvällä tasolla. Niillä on katettu julkaisutoiminnan alijäämää. Seuran sijoitukset ovat edelleen tunnetuissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, kotimaisissa joukkovelkakirjalainoissa, korkorahastoissa ja pankkitalletuksissa. Kulut ovat pysyneet talousarvion puitteissa.

Yhdessä M. A. Castrénin seuran kanssa on hankittu yhteisomistukseen 10.3.2005 Hagelstamin huutokaupasta kuvanveistäjä Arttu Halosen (1885–1963) tekemä ja signeeraama pronssinen rintapatsas, joka esittää M. A. Castrénia. Seurat maksoivat puoliksi 406 euron hinnan. Veistos sijaitsee seurojen yhteisissä toimitiloissa Mariankatu 7:ssä.

Seuran hallussa olevista rahastoista sekä yleisistä varoista on myönnetty apurahoja ja palkintoja yhteensä 42 700 euroa.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen vuoden 2004 jaettavissa olleesta 10 000 euron tuotosta päätti Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta 18.2. pitämässään kokouksessa jakaa seitsemän väitöskirjapalkintoa seuraavasti: 2 500 euron palkinnon fil. tri Hanna Lappalaiselle hänen väitöskirjastaan Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua, 1 750 euron palkinnon fil. tri Minna Jaakolalle hänen väitöskirjastaan Suomen genetiivi, 1 750 euron palkinnon fil. tri Petri Jääskeläiselle hänen väitöskirjastaan Instrumentatiivisuus ja nykysuomen verbinjohto, 1 000 euron palkinnon fil. tri Jarmo Harri Jantuselle hänen väitöskirjastaan Synonymia ja käännössuomi: korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin erityispiirteisiin, 1 000 euron palkinnon fil. tri Michael O’Dellille hänen väitöskirjastaan Intrinsic Timing and Quantity in Finnish, 1 000 euron palkinnon Sirkka Paikkalalle hänen väitöskirjastaan Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850‑luvulta vuoteen 1921 ja 1 000 euron palkinnon fil. tri Michaela Pörnille hänen väitöskirjastaan Suomen tunnekausatiiviverbit ja niiden lausemaiset täydennykset.

Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston tuotosta myönnettävästä nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahasta johtokunta päätti 20.5. pitämässään kokouksessa. Käytettävissä ollut summa 5 000 euroa päätettiin jakaa neljän hakijan kesken seuraavasti: 2 500 euroa maisteri Marjatta Jomppaselle (Oulun yliopisto) väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on perusinfinitiivin vertailu pohjoissaamen ja suomen kielen väitelauseessa, 1 000 euroa suomen kielen jatko-opiskelija Nadežda Kasavkinalle (Turun yliopisto) venäläisperäisiä lainoja suomen kielessä käsittelevään lisensiaatintyöhön, 1 000 euroa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelija Jaakko Häkkiselle (Helsingin yliopisto) tundranenetsin hantilaisia lainoja käsittelevään pro gradu ‑tutkielmaan ja 500 euroa arkeologian opiskelija Laura Harjanteelle (Helsingin yliopisto) pro gradu ‑tutkielmaan, joka käsittelee saamelaissubstraattia Satakunnan ja Pirkanmaan paikannimissä ja kyseisten nimien yhteyttä alueen arkeologiseen aineistoon.

Albert Hämäläisen rahastosta jaettavasta, ensisijaisesti etnografiseen hankkeeseen tarkoitetusta apurahasta Itä‑Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen tutkimukseen päätettiin 18.11. johtokunnan kokouksessa. Hakemuksia oli saapunut kahdeksan kappaletta. Jaossa olleesta 7 000 euron apurahasta myönnettiin 6 000 euroa valtiot. maist. Milla Hannulalle väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on Venäjän alkuperäiskansapolitiikkaa vuosina 1985–2003: tapaustutkimuksena hantien ja mansien ’kansallinen’ selviytyminen. 1 000 euroa sai dosentti Ildikó Lehtinen tutkimuksensa Marilainen nainen ja modernisaatio kenttätyökustannuksiin.

Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus‑, toimitus- ja julkaisuhankkeista on vuoden aikana tuettu T. E. Uotilan komilaistekstien valmistelua toimittajanaan maist. Paula Kokkonen, kahdeksan kuukauden stipendillä, yhteensä 9 600 eurolla. Lisensiaatti Harry Halén on tehnyt 6 000 euron apurahan turvin viiden kuukauden aikana C. G. Mannerheimin matkapäiväkirjasta elektronisen version. Työ liittyy C. G. Mannerheimin Across Asia from West to East in 1906–1908 ‑teokseen, josta on tekeillä uusittu, korjauksin ja täydennyksin varustettu laitos. Maisteri Anneli Honko on saanut 2 400 euron apurahan, jonka turvin hän on valmistellut Julius Mägisten 1940‑luvulla Ruotsissa keräämiä liiviläistekstejä painokuntoon. M. A. Castrénin käsikirjoitusten julkaisemiseen tähtäävää Manuscripta Castreniana ‑hanketta on jatkettu siten, että Seura myönsi opiskelija Lotta Jalavalle kolmen kuukauden apurahan (2 700 euroa), jonka turvin hän jatkoi edellisenä kesänä aloittamaansa Castrénin tundranenetsiläisten muistiinpanojen käsittelyä.

Maisteri Sachiko Toguchi on työskennellyt ns. Unicode-hankkeessa neljä kuukautta (4.4.–6.7.) käyden läpi lähes 1 500 riviä tekstiä. Tekstit edustivat kaikkia uralilaisia kieliä sekä mm. turkkilais- ja mongolikieliä. Hänen työskentelynsä rahoittivat Suomen tiedekustantajien liitto (300 tuntia = 2 500 euron apuraha v. 2004), Suomalais-Ugrilainen Seura (50 tuntia) ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (50 tuntia). Hänen tehtävänsä oli selvittää suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkien frekvenssi. Hänen työnsä tulokset tulevat olemaan pohjana fonttien typografiselle viimeistelylle ja suomalais-ugrilaista näppäimistöä suunniteltaessa.

Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:

Finnisch-Ugrische Forschungen 58. 488 sivua.

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 90. 407 sivua.

Toimituksia 247. Edith Vértes: Südostjakische Textsammlungen III. 388 sivua.

Toimituksia 248. Jarkko Niemi, Anastasia Lapsui: Network of songs. Individual songs of the Ob' Gulf Nenets: Music and local history as sung by Maria Maksimovna Lapsui. 201 sivua + 2 sukukarttaa.

Castrenianumin toimitteita 63. Raija Bartens: Tähtiä lumessa. Ersä- ja mokšamordvalaista runoutta. 269 sivua.

Castrenianumin toimitteita 64. Sukukansaohjelman arki. Suomalais-ugrilainen perintö ja arkipäivä. Studia Fenno-Ugrica 21.9.–16.11.2004. Toim. Paula Kokkonen. 250 sivua.

Karjalan kielen sanakirjan VI osa, jonka painatuskuluihin saatiin opetusministeriöltä erillisrahoituksena 31 500 euroa, ilmestyi Seuran Sanakirjoja-sarjassa XVI, 6 (= Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 25). 782 sivua.

Lisäksi on ilmestynyt uusi, 103‑sivuinen julkaisuluettelo 1885–2004.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 2 888.

Kuluvana kalenterivuonna odotetaan ilmestyväksi vielä seuraavat teokset:

Uusintapainos Suomen kielen etymologisen sanakirjan 5. osasta, sivut 1257–1676. (Sanakirjoja XII:5),

Toimituksia 249. Aleksandr Feoktistov – Sirkka Saarinen: Mokšamordvan murteet,

Apuneuvoja XV. Ulla-Maija Kulonen: Itämansin kielioppi ja tekstejä.

Valmistumaisillaan ovat myös:

Toimituksia. Julius Mägiste: Liiviläisiä tekstejä. Toim. Anneli Honko.

Toimituksia. Trond Trosterud: Homonymy in the Uralic Two-Argument Agreement Paradigms. Julkaisu väitöskirjasta.

Vuoden 2006 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat Seuran omien sarjojen nimekkeet:

Toimituksia. Lauri Harvilahti: The Eternal Poplar. Studies on Upper Altai Qai Singing. Toimitteilla.

Toimituksia. Paula Kokkonen: Syrjänische Texte V. (Ylä-Vytšegdan murretta.) Toimitteilla.

Toimituksia. Arja Ahlqvist: Toponimija Merjanskoj zemli. Väitöskirjatyö.

Toimituksia. Nobufumi Inaba: Suomalais-volgalaisten kielten omistusrakenteen kehitys. Väitöskirjatyö.

Toimituksia. Janne Saarikivi: Pinegan piirin suomalais-ugrilainen substraattinimistö. Väitöskirjatyö.

Sanakirjoja. Maria Barmič, Inna Vèllo ja Tapani Salminen: Metsänenetsin sanakirja. Toimitteilla.

Tekeillä on:

Artturi Kannisto: Ethnographica vogulica. Toim. Ildikó Lehtinen ja Ilmar Talve.

Castrenianumin toimitteita. E. N. Setälän liiviläinen sanasto. Toim. Juha Kääriäinen.

Uudistettu, suomalais-ugrilaisten kielten levikkiä kuvaava seinäkartta.

Uusi, korjattu ja laajennettu painos C. G. Mannerheimin teoksesta Across Asia from West to East in 1906–1908 I (Kansatieteellisiä julkaisuja VIII:1).

Myös muita julkaisuhankkeita on vireillä, tekijöistä mainittakoon prof. Michael Branch ja tri Robin Baker.

Myös elektronisten julkaisujen suunnittelu on käynnistynyt. Yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa on kehitteillä sanakirjakäyttöliittymä. Marin ja mordvan paperiversioina ilmestyneistä käänteissanakirjoista on tarkoitus saada elektroniset versiot. Seuran verkkosivuilla on nähtävillä jo nyt tri Irina Nikolajevan ja työryhmän elektroninen julkaisu Online Documentation of Kolyma Yukaghir, johon sisältyy mm. Yukaghir-English, English-Yukaghir Dictionary.

Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu tšeremissin ja vogulin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisukeskuksen hoidossa olevaan Seuran julkaisuvarastoon on vuoden aikana saatu uusia julkaisuja 12 uutta nimekettä, yhteensä 3 708 nidettä. Tiedekirja on myynyt 1.11.2004–31.10.2005 Seuran julkaisuja 1 452 nidettä. Seuralla on julkaisujenvaihtokumppaneita 179. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus on lähettänyt näille 768 nidettä. Vastikkeettomia kappaleita (arkistokappaleiden ja johtokunnan kappaleiden lisäksi) on toimitettu 1 460 kappaletta arvostelijoille, lahjoiksi, näyttelyihin ja työkappaleiksi.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin Seuran uudeksi kunniajäseneksi akateemikko András Róna‑Tas Budapestista ja ulkojäseniksi filol. tiet. kand. Ljutsija Beznosikova Syktyvkarista, prof. Ferenc Havas Budapestista, PhD István Kozmács Kecskemétistä, dos. Irma Mullonen Petroskoista ja fil. tri Eva Toulouze Tartosta.

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu opettaja Kirsi Alatalo Keravalta, opiskelija Bernadett Bíró Városföldistä, kääntäjä Avi Dekel Tampereelta, opiskelija Tomas Eriksonas Vilnasta, opiskelija Katalin Gugán Budapestista, tutkija Merja Leppälahti Turusta, tutkija Michael Rießler Leipzigista, tutkija Florian Siegl Tartosta, tutkija Jussi Tuovinen Helsingistä ja tutkija Oksana Zorina Helsingistä.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 40 euroa, opiskelijoilta kuitenkin 20 euroa.

Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on onnitellut ulkojäsentään filol. kand. Mari Mustia Tallinnasta hänen 85‑vuotispäivänään, ulkojäseniään prof. István Szathmária Budapestista ja prof. Dmitri Tsygankinia Saranskista heidän 80‑vuotispäivinään, ulkojäseniään prof. Ivan Galkinia Joškar-Olasta, prof. László Jakabia Debrecenistä ja dos. Aleksandra Stepanovaa Petroskoista sekä vakinaista jäsentään prof. Heikki Leskistä Jyväskylästä heidän 75‑vuotispäivinään, vakinaista jäsentään prof. Ingrid Schellbach-Kopraa Münchenistä hänen 70‑vuotispäivänään, ulkojäsentään tri Hans-Hermann Bartensia Göttingenistä ja vakinaista jäsentään maist. Anneli Honkoa Vantaalta heidän 60‑vuotispäivinään.

Seura on kuoleman kautta menettänyt ulkojäsenensä prof. Juri Anduganovin ja prof. Fjodor Gordejevin Joškar-Olasta, filol. kand. Karl Kontin Tallinnasta ja prof. Eduard Väärin Tartosta.

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet seuraavat: esimiehenä prof. Ulla-Maija Kulonen, 1. varaesimiehenä prof. Sirkka Saarinen, 2. varaesimiehenä dos. Tapani Salminen, sihteerinä fil. maist. Paula Kokkonen, rahanvartijana merkon. Harry Sjöberg, kirjavarainhoitajana fil. maist. Maire Aho ja johtokunnan lisäjäseninä prof. Riho Grünthal, prof. Kaisa Häkkinen ja dos. Ildikó Lehtinen, arkistonhoitajana ja yliasiamiehenä fil. maist. Merja Salo, tilintarkastajina prof. Esko Koivusalo ja oikeust. kand. Ralf Sunell ja heidän varamiehinään kauppat. maist. Mikko Koivusalo ja prof. Tapani Lehtinen.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen tuoton jaosta päättävässä Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisessä lautakunnassa ovat olleet 2. varaesimies, dos. Tapani Salminen, prof. Riho Grünthal sekä asemansa perusteella esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen. Seuraa on edustanut Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa sen puheenjohtajana sekä jaoston valitsemana jäsenenä säätiön hallituksessa esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa on Seuraa edustanut vakinaisena jäsenenä ja julkaisukeskuksen johtokunnan jäsenenä esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen. Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa Seuraa edusti esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen. Sanakirjasäätiön johtokunnassa Seuran edustajana on ollut esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen ja hänen varajäsenenään prof. Riho Grünthal. Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokouksessa Seuraa edusti sihteeri. Taluttaja Oy:n yhtiökokoukseen ja Sanoma WSOYj:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Seuran edustajana on osallistunut rahanvartija, merkonomi Harry Sjöberg.

Helsingissä 2. joulukuuta 2005

Paula Kokkonen
sihteeri