Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimintaan kuluvana vuonna liittyy kiinteästi kaksi juhlatapahtumaa: keväällä tuli kuluneeksi 100 vuotta Finnisch-Ugrische Forschungenin perustamisesta ja 150 vuotta suomen kielen professuurin perustamisesta Helsingin yliopistoon. Koska viran ensimmäinen haltija oli M. A. Castrén, on sillä jo Castrénin tutkijaprofiilin ja tutkijayhteisön organisoitumisen kannalta erityistä merkitystä Suomessa harjoitettavalle fennougristiikalle. Viran viidennen haltijan E. N. Setälän aloitteesta perustettiin vuonna 1901 Finnisch-Ugrische Forschungen. Sen nykyinen arvostettu asema yhtenä kansainvälisen fennougristiikan pääfoorumeista ei olisi mahdollinen ilman pitkäjänteistä työtä ja siihen perustuvaa traditiota.
Instituutioiden juhlien yhteydessä traditiot osoittavat myös alan historialliset kytkökset ympäröivään maailmaan. Vähintään yhtä tärkeää on löytää oman aikamme keskeiset kytkökset ja pohtia sekä traditioiden että nykyaikaan liittyvien näkökulmien kannalta mielekkäät toimintatavat. Tähän liittyvää keskustelua käytiin myös Castrénin professuurin 150-vuotisjuhlien yhteydessä, mutta olisi erittäin toivottavaa, että siihen tulisi lisää puheenvuoroja eri tahoilta.
Päättyvä vuosi on Seuran 118. toimivuosi. Vuoden aikana Seura on järjestänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Ne on pidetty Säätytalossa tai Tieteiden talossa. Kokouksissa on kuultu seuraavat esitelmät:
-
vuosikokouksessa 2.12.2000 esimies, prof. Seppo Suhonen (Helsingin yliopisto): Äännepiirteiden kartoittamisesta,
-
19.1.2000 maist. Paula Kokkonen (Syktyvkarin yliopisto): Kuolan niemimaan komilaiset,
-
16.2. prof. Márta Csepregi (Budapestin / Helsingin yliopisto): Hantin Surgutin murteen 100 vuotta,
-
16.3. dos. Seppo Lallukka (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen instituutti): 1500-luvun tšeremissisodat,
-
20.4. prof. Sirkka Saarinen (Turun yliopisto): 100-vuotias Finnisch-Ugrische Forschungen,
-
19.5. tri Lidija Tojdybekova (Helsinki): Marilaisten kansanusko ja Venäjän poliittinen murros,
-
21.9. tri Mika Lavento (Helsingin yliopisto): Uutta valoa Suomen itäiseen pronssikulttuuriin,
-
19.10. prof. Mauno Koski (Turku): Mikä on Liivinmaa,
-
16.11. maist. Janne Saarikivi (Helsingin yliopisto): Nimistöntutkimus ja Paul Aristen substraattiteoria.
Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 351 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.
Taloudellinen tilanne on edelleen vakaa. Suomen Akatemian avustus pysyi entisen suuruisena (260 000 markkaa). Sen lisäksi Seura sai Suomen tiedekustantajien liitolta 15 000 markan apurahan julkaisutoiminnan kehittämiseen. Kirjallisuuden myyntitulot eivät yltäneet budjetoituun määrään. Kohtuullisina pysyneiden sijoitustuottojen ansiosta pystyttiin toimintaa ylläpitämään normaalissa laajuudessa ja osa sijoitustuotoista siirtämään pääoman lisäykseksi. Seuran omaa ja omakatteisten rahastojen pääomaa kartuttivat myös eräiden varallisuuserien muutosten yhteydessä kirjatut myyntivoitot.
Seuran hallussa olevista rahastoista sekä yleisistä varoista on myönnetty apurahoja ja palkintoja yhteensä 90 600 markkaa. August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta päätti 16.2.2001 pitämässään kokouksessa jakaa yhteensä seitsemän palkintoa. 8000 markan palkinto myönnettiin fil. tri Heikki Hurtalle hänen väitöskirjastaan Suomen askel-tyyppisten nominien morfologiaa ja murremaantiedettä, fil. tri Liisa Raevaaralle hänen väitöskirjastaan Potilaan diagnoosiehdotukset lääkärin vastaanotolla. Keskusteluanalyyttinen tutkimus potilaan institutionaalisista tehtävistä, fil. tri Taru Salmiselle hänen väitöskirjastaan Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys sekä 5000 markan palkinto fil. tri Heli Harrikarille hänen väitöskirjastaan Segmental Length in Finnish – Studies within Constraint-Based Approach, fil. tri Sari Kunnarille hänen väitöskirjastaan Characteristics of early lexical and phonological development in children acquiring Finnish, fil. tri Jukka Mäkisalolle hänen väitöskirjastaan Grammar and experimental evidence in Finnish compounds ja fil. tri Sari Pentikäiselle hänen väitöskirjastaan Discources of Differentiation. Ethnic Representations in Newspaper Texts.
Minette ja Otto Donnerin, Mikko Korhosen, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahana johtokunta myönsi 18.5. pitämässään kokouksessa 5000 markkaa maist. Nikolai Kirsanoville Helsingistä Länsi-Inkerin paikannimiä käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä M. Phil. Daniel Lowitille Helsingistä väitöskirjahankkeeseen Contact-Induced Syntactic Change in Finnic.
Albert Hämäläisen rahastosta ensisijaisesti etnografiseen hankkeeseen tarkoitettu apuraha Itä-Venäjällä asuvien suomensukuisten kansojen tutkimukseen jaettiin 16. marraskuuta. Rahastosta myönnettiin tuolloin pidetyssä johtokunnan kokouksessa 25 000 markan apuraha tri Arno Survolle ja hänen työryhmälleen Komin paikallisia traditioita ja niiden tutkimusta koskevaan hankkeeseen Tutkija kentällä.
Seuran yleisistä varoista on rahoitettu 11 600 markalla Jarmo Alatalon toimittamaa Kai Donnerin Selkupin sanakirjahanketta.
Julkaisutoiminta on jatkunut pääpiirteissään entisellään.
Seuran omissa sarjoissa ovat edellisen vuosikokouksen jälkeen ilmestyneet seuraavat niteet:
-
Aikakauskirja 89. Toimittanut Tapani Salminen. 304 s.
-
Toimituksia 238. Raija Bartens, Permiläisten kielten rakenne ja kehitys. 372 s.
-
Toimituksia 239. Sophie Capdeville, Le fonds Lapponica des Fellman. Catalogue raisonnée. 218 s.
-
Toimituksia 240. Edith Vértes, H. Paasonens surgut-ostjakische Textsammlungen am Jugan. 111 s.
-
Toimituksia 241. Marija Zaitseva, Vepsän lauseoppia. 150 s.
-
Finnisch-Ugrische Forschungen 56: 1–3. 487 s.
Yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa on julkaistu yksi Castrenianumin toimitteiden nide:
-
Castrenianumin toimitteita 60. Folia Hungarica 11. 1000-vuotias Unkari. 1000-vuotiaan Unkarin valtion kulttuurin juuret -seminaarin 26.–27.4.2000 esitelmiä. Toimittanut Arto Kilpiö. 184 s.
Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 2010.
Lisäksi on otettu ennakkotilausten perusteella uusintapainos postuumista käsikirjoituksesta Julius Mägiste, Estnisches etymologisches Wörterbuch sekä kahdesta loppuun myydystä, säännöllisesti kysytystä teoksesta:
-
Toimituksia 200. Juhani Lehtiranta, Yhteissaamelainen sanasto. 180 s.
-
Castrenianumin toimitteita 55. Reet Kasik, Johdatus viron kielen tutkimukseen. 285 s.
Vuoden 2002 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat Seuran omien sarjojen nimekkeet:
-
Toimituksia. Christian Carpelan ja Asko Parpola (toim.), Contacts between Indo-European and Uralic. Artikkelikokoelma. Painovalmis.
-
Toimituksia. Jarmo Elomaa, Vatjan astevaihtelu.
-
Toimituksia. Dennis Estill, Erzya Mordvin prosody.
-
Toimituksia. Riho Grünthal, Grammatical interrelations. Shared functions and mixed strategies in Finnic noun phrase.
-
Toimituksia. Lauri Harvilahti, The Eternal Poplar. Studies on Upper Altai Qai Singing.
-
Toimituksia. Nobufumi Inaba, Suomalais-volgalaisten kielten omistusrakenteen kehitys.
-
Toimituksia. Paula Kokkonen, Syrjänische Texte V. Ylä-Vytšegdan murretta.
-
Sanakirjoja. Jarmo Alatalo, Kai Donnerin selkupin sanakirja.
-
Sanakirjoja. Marin kielen käänteissanakirja. Käsikirjoitus viimeisteltävänä.
-
Sanakirjoja. Maria Barmič, Tapani Salminen ja Juri Vello, Metsänenetsin sanakirja.
-
Kansatieteellisiä julkaisuja. Ildikó Lehtinen (toim.), Timofej Jevsevjevin piirrokset marilaisista rakennuksista.
-
Finnisch-Ugrische Forschungen 57.
Tekeillä on myös useita muita monografioita, ainesjulkaisuja ja kokoomateoksia tekijöinään ja toimittajinaan Juri Anduganov, Robin Baker, Michael Branch, Vuokko Eiras, Ildikó Lehtinen, Arto Moisio ja Tapio Peltola. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kanssa. Tekeillä ovat seuraavat julkaisut:
-
Castrenianumin toimitteita. Raija Bartens, Tähtiä lumessa. Ersä- ja mokšamordvalaista runoutta.
-
Castrenianumin toimitteita. Juha Kääriäinen (toim.), E. N. Setälän liiviläinen sanasto.
-
Castrenianumin toimitteita. Gábor Richly (toim.), Unkarin historiallisia kertomuksia.
Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisukeskuksen hoidossa olevaan seuran julkaisuvarastoon on vuoden aikana saatu uusia julkaisuja 5 uutta nimekettä ja uusintapainos Estnisches etymologisches Wörterbuchista, yhteensä 2232 nidettä. Tiedekirja on myynyt seuran julkaisuja vuoden 2001 lokakuun loppuun mennessä 856 nidettä. Seuralla on julkaisujenvaihtokumppaneita 196. Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus on lähettänyt näille 680 nidettä. Vastikkeettomia kappaleita (arkistokappaleiden, johtokunnan kappaleiden lisäksi) on toimitettu 146 arvostelijoille, lahjoiksi, näyttelyihin ja työkappaleiksi.
Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uusiksi kunniajäseniksi prof. Alho Alhoniemi Turusta ja prof. Raija Bartens Göttingenistä sekä uusiksi ulkojäseniksi prof. Farrell Ackerman San Diegosta, prof. Cornelius Hasselblatt Groningenista, prof. Paul Kiparsky Stanfordista ja tri Irina Nikolajeva Konstanzista.
Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu kemisti Tamás Bazsinka Mohácsista, lehtori Svetlana Elembajeva Helsingistä, tutkimusass. Stefan Georg Bonnista, opisk. Mirja Juelich Helsingistä, kääntäjä Claire Kaustell Nackasta, ass. Gerson Klumpp Münchenistä, tutkija Daniel Prior Bloomingtonista, maist. Helka Riionheimo Joensuusta, maist. Gabriele Schrey-Vasara Helsingistä ja prof. Jelena Skribnik Münchenistä.
Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.
Päättyvän toimintavuoden aikana Seura on tervehtinyt kunniajäseniään prof. Denis Sinoria Bloomingtonista 85-vuotispäivän ja prof. Paul Alvrea Tartosta 80-vuotispäivän, ulkojäseniään prof. Mario Alineita Zeistista (Hollanti), Manfred Mayrhoferia Wienistä, tutkija Natalija Šlyginaa Moskovasta ja prof. Eduard Vääriä Tartosta 75-vuotispäivän johdosta sekä prof. Mati Ereltiä Tartosta, prof. Anu-Reet Hausenbergiä Tallinnasta, prof. László Keresztesiä Debrecenistä, prof. Ago Künnapia Tartosta ja filol. kand. Irina Sorokinaa Pietarista 60-vuotispäivän johdosta, sekä vakinaisia jäseniään maist. Vuokko Eirasta Säkylästä, lis. Christer Hummelstedtiä Turusta ja maist. Satu Tanneria Helsingistä 60-vuotispäivän johdosta.
Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet seuraavat: esimiehenä prof. Ulla-Maija Kulonen, 1. varaesimiehenä prof. Sirkka Saarinen, 2. varaesimiehenä dos. Tapani Salminen, sihteerinä fil. lis. Riho Grünthal, rahanvartijana ekon. Kyösti Järvinen, kirjavarainhoitajana maist. Maire Aho, arkistonhoitajana ja johtokunnan lisäjäsenenä dos. Eino Koponen, johtokunnan muina lisäjäseninä prof. Kaisa Häkkinen ja dos. Ildikó Lehtinen, yliasiamiehenä fil. maist. Merja Salo, tilintarkastajina prof. Esko Koivusalo ja oik. kand. Ralf Sunell varamiehinään kauppat. maist. Mikko Koivusalo ja prof. Tapani Lehtinen.
Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet 1. varaesimies prof. Sirkka Saarinen, 2. varaesimies dos. Tapani Salminen sekä asemansa perusteella esimies, prof. Ulla-Maija Kulonen. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa Seuraa on edustanut prof. Ulla-Maija Kulonen. Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen varajäsenenä, Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokouksessa, Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokouksessa on Seuraa edustanut sihteeri, lis. Riho Grünthal. Taluttaja Oy:n yhtiökokoukseen ja WSOY:n varsinaiseen ja ylimääräiseen yhtiökokoukseen Seuran edustajana on osallistunut rahanvartija, ekonomi Kyösti Järvinen.
Helsingissä 2. joulukuuta 2001
Riho Grünthal
sihteeri