Vuosikertomus 1995

Vuoden 1995 tärkein tapahtuma uralilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen alalla on epäilemättä ollut Jyväskylässä elokuussa järjestetty kahdeksas kansainvälinen fennougristikongressi. Kongressin paisuminen kerta kerralta suuremmaksi ja Venäjällä asuvien kielisukulaistemme vapaammat mahdollisuudet osallistua tällaisiin tapahtumiin kuvastavat hyvin alalla tapahtunutta murrosta. Aihepiiriltään toisiaan sivuavat tieteenalat tai edes saman alan edustajat eivät nykyään näin suuressa tapahtumassa helposti kohtaa toisiaan. Osanottajamäärältään pienemmät symposiumit ja teemaseminaarit kykenevät joustavammin tarkastelemaan keskeisiä kysymyksiä ja tarjoamaan vastauksia niihin. Kongressin ansioita on osoittaa mm. se, kuinka eri tieteenalat ja -haarat erityiskysymyksineenkin voivat nivoutua yhteen ja tarjota tutkijoille uusia haasteita.

Kongressiin ja Seuran toimintaan liittyvät olennaisesti vilkastuneet kontaktit idässä asuvien kielisukulaistemme kanssa. Suomessa sijaitsevat alan tutkimuslaitokset ja -arkistot tarjoavat korvaamattomia lisämahdollisuuksia eri uralilaisten kielten äidinkielisille tutkijoille. Kontaktit ovat monipuolistuneet ja määrällisesti lisääntyneet, ja entistä useammat tahot kantavat vastuuta Seuran säännöissäkin mainitusta tavoitteesta, uralilaisten ja altailaisten kielten, niitä puhuvien kansojen kulttuurin, historian ja muinaisuuden tutkimuksesta.

Tutkimuksen tulevaisuudennäkymiin liittyy ongelmiakin. Erityisesti tämä koskettaa Venäjällä ilmestyvää, sekä venäjänkielistä että uralilaisilla kielillä julkaistavaa alan kirjallisuutta. Toivottavaa olisikin, että tyrehtyneen, aikaisemmin keskitetysti hoidetun vaihdon tilalle kyettäisiin luomaan järjestely, joka takaisi eri alueilla julkaistavan kirjallisuuden saamisen täkäläisiin laitoksiin. Tämänhetkinen käytäntö, etupäässä yksityisten kontaktien tuloksena saatavat lahjoitukset ja satunnainen vaihto, on liian sattumanvaraista voidakseen taata tutkimuksen tarpeet.

Päättyvä vuosi on Seuran 112. toimivuosi, ja Seura on voinut jatkaa toimintaansa vakiintuneeseen tapaan. Vuoden aikana Seura on siten pitänyt vuosikokouksen sekä 8 kuukausikokousta. Kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät:

  • vuosikokouksessa 2.12.1994 esimies prof. Seppo SUHONEN (Helsingin yliopisto): Äänisvepsän nykypäivää,

  • 20.1.1995 prof. Kalevi WIIK (Turun yliopisto): Kuinka laaja suomalais-ugrilaisten alue on ollut?,

  • 17.2.1995 johtaja Sándor CSÚCS (Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus): Permiläisen vokaaliston arvoitus,

  • 17.3.1995 sihteeri, maist. Riho GRÜNTHAL (Helsingin yliopisto): Marilais-itämerensuomalaisia etymologioita,

  • 21.4.1995: dos. Maria VILKUNA (Helsingin yliopisto): Euroopan uralilaisten kielten sanajärjestys,

  • 19.5.1995: tutkija Bibinur ZAGULJAJEVA (Iževskin yliopisto): Udmurtin sanaston kehittelyperiaatteista,

  • 15.9.1995: prof. Jorma KOIVULEHTO (Helsingin yliopisto): Itämerensuomen ja saamen suhde indoeurooppalaisten lainasanojen valossa,

  • 20.10.1995: tutkija Jevgeni TSYPANOV (Komin tutkimuskeskus, Syktyvkar): Gerundien kehittyminen komin kielessä,

  • 17.11.1995: filol. tri Tatjana DEVJATKINA (Kielen, kirjallisuuden, historian ja taloustieteen instituutti, Saransk): Mordvalaiset häälaulut.

Kokouksissa on ollut läsnä yhteensä 329 henkeä. Johtokunta on kokoontunut kaikkina mainittuina päivinä, yhteensä 9 kertaa.

Seuran mahdollisuudet tukea uralilaisten kielten tutkimusta entistä tehokkaammin paranivat saadun huomattavan yksityisen lahjoituksen myötä. Seuran pitkäaikaisen mordvan kielen tutkijan Kaino Heikkilän ja hänen puolisonsa keskinäisen testamentin perusteella määrättiin, että heidän kuolemansa jälkeen heidän omistamansa asunto-osakkeet myydään ja niistä saatavilla varoilla perustetaan stipendirahasto. Perustetun Kaisi ja Kaino Heikkilän rahaston (pääoma 400 000,- mk) tuotosta on tarkoitus tukea jatkossa stipendein mordvan kielen tutkimusta.

August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättänyt Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Kotikielen Seuran yhteisesti asettama lautakunta myönsi 6.3.1995 pitämässään kokouksessa 10 000 markan palkinnot

  • fil. tri Sirkka-Liisa HAHMOLLE hänen väitöskirjastaan Grundlexem oder Ableitung? Die finnischen Nomina der Typen kämmen und pähkinä und ihre Geschichte,

  • fil. tri Urho MÄÄTÄLLE hänen väitöskirjastaan Funktionaalinen selittäminen morfologiassa. Metateoriaa ja huomioita suomen ja sen sukukielten tutkimusperinteestä sekä

  • fil. tri Helle METSLANGILLE hänen väitöskirjastaan Temporal relations in the predicate and the grammatical system of Estonian and Finnish.

Minette ja Otto Donnerin, Julius Markin sekä lahjoittajien rahaston korkovaroista nuorten tutkijain sekä tutkijoiksi aikovien apurahan johtokunta jakoi kahden hakijan kesken. 6 000,- markkaa saivat fil. yo Dennis ESTILL venäläisten ja venäjän kautta kulkeneiden lainasanojen painotuksesta ersämordvassa käsittelevää pro gradu -tutkielmaa ja fil. yo Maria LAURILA Helsingin, Tallinnan ja Budapestin koululaisten puhekielen sanastoa käsittelevää pro gradu -tutkielmaa varten.

Albert Hämäläisen rahastosta johtokunta myönsi 20.10. ja 17.11. tekemillään päätöksillä tri Ildikó LEHTISELLE 18 000,- markan apurahan tutkimusmatkaan ja marilaisen tutkijan ja Seuran stipendiaatin Timofej Jevsevjevin rakennuksia koskevan käsikirjoituksen julkaisemiseen sekä maist. Arto MOISIOLLE 5 000,- markan apurahan suomalais-marilaisen sanakirjan laatimiseen.

Myös Seuran hallussa olevien aineskokoelmien muokkaus-, toimitus- ja julkaisuhankkeita on vuoden aikana edistetty. Maist. Jarmo ALATALO on 31 500 markan stipendin turvin jatkanut Kai DONNERIN selkuppisamojedilaisen sanaston toimittamista sanakirjaksi. Sanakirja on kokonaisuudessaan ladottu, käännöstarkistus saatu päätökseen ja teoksen käsikirjoitus pääosiltaan valmis. Sanasto-osuutta on tarkoitus vielä tarkistaa ensi vuonna alkavan korpusprojektin yhteydessä.

Seuralla on vuosikymmenten ajan ollut mittavia sanakirjahankkeita, joista Heikki Paasosen keruuaineistoon perustuva Mordwinisches Wörterbuch on päässyt loppusuoralle. Sen neljäs ja viimeinen sanakirjaosa ilmestynee vuodenvaihteessa. Seuran omissa sarjoissa ovat vuoden aikana ilmestyneet seuraavat niteet:

Toimituksia 219. Timofej Jevsevjevs Folklore-Sammlungen aus dem Tscheremissischen IV. Lieder. Herausgegeben von Sirkka SAARINEN. 448 s.

Toimituksia 220. József Budenzin ja Antti Jalavan kirjeitä vuosilta 1875–1892. Toim. Viljo TERVONEN. 208 s.

Lexica XXIV (24). Udmurt-English-Finnish Dictionary with a Basic Grammar of Udmurt. Chief Editor Pirkko SUIHKONEN, Co-editors Bibinur ZAGULYAYEVA and Galina TRONINA. 326 s. + kartta.

Apuneuvoja XII. Udmurt Texts. Edited by Pirkko Suihkonen with the cooperation of Bibinur ZAGULYAYEVA. 204 s.

Päättyvänä vuonna Seura on myös julkaissut aikakauskirjan Finnisch-Ugrische Forschungen niteen 52:1–3, 396 s.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston Castrenianumin laitosten kanssa on julkaistu kaksi nidettä:

  • Castrenianumin toimitteita 48. Raija BARTENS, Suuren Guslin kaiku. 150 s.

  • Castrenianumin toimitteita 49. Itämerensuomalainen kulttuurialue – The Fenno-Baltic Cultural Area. Toimittanut Seppo SUHONEN. 205 s.

Ilmestyneiden julkaisujen yhteissivumäärä on 1937.

Etenkin Jyväskylän fennougristikongressia silmällä pitäen julkaistiin lisäksi kesällä ajantasaistettu Seuran julkaisuluettelo Suomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisut 1885–1995, 93 s.

Vuoden 1996 julkaisuohjelmassa ovat mm. seuraavat nimikkeet, joista jotkut ehtinevät ilmestyä vielä kuluvan vuoden puolella:

  • Aikakauskirja 86. Viimeistelyvaiheessa. Niteessä julkaistaan ajantasaistettu jäsenluettelo.

  • Aikakauskirja 87. Aineiston keruu aloitettu.

  • Toimituksia. Juri ANDUGANOV (toim.), Mari folk songs from the collection of N. Suvorov. Nuotinnukset valmiit. Viimeistelyvaiheessa.

  • Toimituksia. Michael BRANCH, A. J. Sjögren. Scholar and Academician.

  • Toimituksia. Juha JANHUNEN, Manchuria. An Ethnic History. Viimeistelyvaiheessa.

  • Toimituksia. Valentin KELMAKOV, Udmurttilaisia tekstejä.

  • Toimituksia. Paula KOKKONEN (toim.), T. E. Uotilan komilaisia tekstejä IV. Ylä-Vytšegdan tekstejä. Viimeistelyvaiheessa.

  • Toimituksia. Tapani SALMINEN (toim.), Valikoima Mikko Korhosen kielitypologisia artikkeleita. Muistonide. Valmisteltavana.

  • Toimituksia. Viljo TERVONEN (toim.), József Szinnyein ja Antti Jalavan kirjeenvaihtoa. Ladonta aloitettu.

  • Toimituksia. VÉRTES, EDIT (toim.), K. F. Karjalainens südostjakische Textsammlungen II. I Transkription, Phonembestand, allgemeine Erörterungen. Viimeistelyvaiheessa.

  • Toimituksia. Pertti VIRTARANTA, Karjalaista kansankulttuuria II.

  • Sanakirjoja. Jarmo ALATALO (toim.), Kai Donnerin Sölkupin sanakirja. Käsikirjoitus ja taitto valmis, mutta vielä täydennettävänä.

  • Sanakirjoja. Karjalan kielen sanakirja V. Oikoluku viimeistelyvaiheessa.

  • Sanakirjoja. Johanna LAAKSO (toim.), Dmitri Tsvetkovin vatjan kielen sanakirja. Painossa.

  • Sanakirjoja. Martti KAHLA (päätoim.), H. Paasonens Mordwinisches Wörterbuch IV. Viimeistelyvaiheessa.

  • Sanakirjoja. Tapani SALMINEN, A morphological dictionary of Tundra Nenets. Viimeistelyvaiheessa.

  • Sanakirjoja. Edit VÉRTES (toim.), Südostjakische Ergänzungen zu K. F. Karjalainens ostjakisches Wörterbuch. Viimeistelyvaiheessa.

  • Finnisch-Ugrische Forschungen 53. Aineisto pääosin koossa. Tekstinkäsittely aloitettu.

Tekeillä on lisäksi joukko yliopistollisia väitöskirjoja laatijoinaan Jarmo ELOMAA, Eino KOPONEN ja Tapani SALMINEN sekä aineskokoelmia tekijöinään ja toimittajinaan Ildikó LEHTINEN, Seppo SUHONEN ja Edit VÉRTES. Yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa jatkuu karjalan, mordvan, marin ja mansin kielen sanakirjojen toimitustyö. Castrenianumin toimitteiden julkaiseminen jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston Castrenianumin laitosten kanssa.

Viime vuosikokouksessa kutsuttiin edellisessä kokouksessa tehtyjen ehdotusten perusteella Seuran uudeksi kunniajäseneksi akateemikko Huno RÄTSEP (Tartto) sekä ulkojäseniksi dos. Nikolai ISANBAJEV (Joškar-Ola) ja prof. Ivan TARAKANOV (Iževsk)

Seuran vakinaisiksi jäseniksi on vuoden aikana valittu: lehtori Paolo ACQUAVIVA Dublinista, tri Tatjana DEVJATKINA Saranskista, maist. Tarmo HAKKARAINEN Helsingistä, opisk. Arja HAMARI Turusta, opisk. Jouko HEYNÖ Turusta, maist. Kaarlo HUOTARI Laukaasta, maist. György KÁDÁR Vaasasta, opisk. Heli KANERVAMÄKI Turusta, prof. Marja LEINONEN Helsingistä, opisk. Anna-Maija LUOMI Turusta, opisk. Raisa MAJANEN Turusta, maist. Klemetti NÄKKÄLÄJÄRVI Enontekiöltä, ekonomi Lauri PELTOMAA Alingsåsista, tutkija Jelena SERGEJEVA Helsingistä, lehtori Irja SEURUJÄRVI-KARI Helsingistä, prof. Andrew SPENCER Essexistä, opisk. Pirkko SUSILAHTI Helsingistä, tutkija Sonja TŠESNOKOVA Joškar-Olasta, maist. Anna WIDMER Niertet-les-Bois'sta sekä opisk. Sinikka VUONOKARI Nakkilasta.

Vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti on uusilta vakinaisilta jäseniltä peritty kertajäsenmaksuna 200,- markkaa, opiskelijoilta 100,- markkaa.

Seura on vuoden aikana tervehtinyt kunniajäsentään prof. Alo RAUNIA Bloomingtonista ja ulkojäsentään prof. Nikolai BASKAKOVIA Moskovasta 90-vuotispäivän johdosta, vakinaista jäsentään tri Ymär DAHERIA Helsingistä sekä ulkojäseniään professori Arthur HATTOA Lontoosta ja prof. Gyula LÁSZLÓTA Budapestista 85-vuotispäivän johdosta, ulkojäsentään tutkija Hella KEEMIÄ Tartosta 80-vuotispäivän johdosta, ulkojäseniään prof. Gerhard DOERFERIA Göttingenistä, prof. Andries Dirk KYLSTRAA Groningenista, filol. kand. Mari MUSTIA Tallinnasta ja prof. Thomas A. SEBEOKIA Bloomingtonista 75-vuotispäivän johdosta, ulkojäseniään Ph.D. Norman DENISONIA Kentistä, filol. kand. Juri JELISEJEVIÄ Moskovasta, prof. Stanislaw KALUZYNSKIA Varsovasta, prof. Jean PERROT'ta Pariisista, prof. István SZATHMÁRIA Budapestista ja prof. Dmitri TSYGANKINIA Saranskista 70-vuotispäivän johdosta, sekä ulkojäseniään prof. István BÁTORIA Vallendarista, prof. Ivan IVANOVIA Joškar-Olasta, filol. kand. Vladimir RJAGOJEVIA Petroskoista ja vakinaista jäsentään prof. Ingrid SCHELLBACH-KOPRAA Münchenistä 60-vuotispäivän johdosta.

Seura on kuoleman kautta menettänyt ulkojäsenensä Bertalan KOROMPAYN Budapestista sekä vakinaiset jäsenensä maist. Seppo KAHILAN Espoosta, tri Olli NUUTISEN Kööpenhaminasta, prof. Antti SOVIJÄRVEN Helsingistä ja prof. Eeva UOTILAN Napolista. Edellisen vuoden puolella kuoli merkittävä Japanin kielentutkimuksen kehittäjä, Seuran ulkojäs. prof. Hattori SHIRÔ Tokiosta.

Seuran toimimiehinä ovat päättyvänä kautena olleet: esimiehenä prof. Seppo SUHONEN, 1. varaesimiehenä prof. Alho ALHONIEMI, 2. varaesimiehenä prof. Heikki LESKINEN, sihteerinä maist. Riho GRÜNTHAL, rahanvartijana ekon. Kyösti JÄRVINEN, kirjavarain- ja arkistonhoitajana lis. Martti KAHLA, johtokunnan lisäjäseninä prof. Kaisa HÄKKINEN, dos. Ulla-Maija KULONEN ja tri Ildikó LEHTINEN, yliasiamiehenä maist. Merja SALO, tilintarkastajina tri h.c. Esko KOIVUSALO ja oik. kand. Ralf SUNELL varamiehinään kauppat. maist. Mikko KOIVUSALO ja apul. prof. Tapani LEHTINEN.

Seuran edustajina August Ahlqvistin, Yrjö Wichmannin, Kai Donnerin ja Artturi Kanniston rahastojen korkovaroista päättävässä lautakunnassa ovat olleet prof. Raija BARTENS, dos. Ulla-Maija KULONEN sekä asemansa perusteella esimies, prof. Seppo SUHONEN. Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tieteen jaostossa ja Pietari-säätiön valtuuskunnan kokouksessa Seuraa on edustanut esimies prof. Seppo SUHONEN. Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan ja Sanakirjasäätiön valtuuskunnan kokouksiin Seuran puolesta on osallistunut dos. Ulla-Maija KULONEN. Suomalais-ugrilaisten kansojen II maailmankongressin suomalaiseen valmistelutyöryhmään on osallistunut tri Ildikó LEHTINEN. Suomen tiedekustantajien liiton vuosikokouksessa Seuraa edusti sihteeri maist. Riho GRÜNTHAL ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan vuosikokouksessa 2. varaesimies prof. Heikki LESKINEN.

Helsingissä 2. joulukuuta 1995

Riho Grünthal

sihteeri