Kenttäretkistä tutkimustiedoksi

Kenttäretkistä tutkimustiedoksi

Kenttäretkistä tutkimustiedoksi. Uralica Helsingiensia 4. 240 p. (ISBN 978-952-5667-19-6) 20 €.

Suomalais-Ugrilaisen Seuran toiminnan perustana ovat olleet erityisesti Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueille 1800-luvun loppupuolelta Suomen itsenäistymiseen asti tehdyt kenttätyö- ja keruuretket. Ketkä aineistoa keräsivät? Miten keruuretkiin varustauduttiin? Joskus tutkijalla oli perhekin mukana; kuinka arjesta selvittiin? Miten paikallinen väestö suhtautui kaukaa Suomesta tulleisiin tutkijoihin? Aineistoa kerättiin myös sotavangeilta; mitä heille tapahtui palautuksen jälkeen? Keruuretkien tauottua oli edessä valtaisa toimitus- ja julkaisemistyö, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Kentän kutsuun on voitu vastata jälleen 1990-luvulta alkaen. Eroaako kenttätöitä tekevän nykytutkijan työ sadan vuoden takaisten uranuurtajien työstä?

Artikkelit

Riho Grünthal: Matkueita tai yksityisiä tutkijoita: Suomalais-Ugrilaisen Seuran keruuretkien tausta ja tavoitteet.
Merja Salo: Heikki Paasonen – mittavan aineiston kerääjä ja keräyttäjä sekä jälkipolvien työllistäjä.
Sirkka Saarinen: Timofei Jevsevjev – marilaisen perinteen tallentaja.
Irene Wichmann: Yrjö Wichmann – kentällä ja kammiossa.
Vuokko Eiras: Artturi Kanniston vogulilaisaineistot, niiden käyttö ja merkitys.
Paula Kokkonen: Jatkosodan komilaiset sotavangit kielenoppaina.
Ildikó Lehtinen: Kalastuksesta kansanpukuihin – kansatieteilijät kentällä.
Florian Siegl: How to prepare for fieldwork – a Forest Enets based retrospective

Paula Kokkonen ja Anna Kurvinen (toim.)

2010

Suomi, englanti