Selaa julkaisuja (yhteensä 712)
Järjestys:
Impilahden karjalaa
Impilahti oli viime sotiin asti kaksikielinen pitäjä. Karjalan ja suomen puhujat asuivat kuitenkin siinä määrin sekaisin, ettei kielirajoista – ainakaan perinteisessä mielessä – voinut oikein puhua. On selvää ja luonnollista, että tällaisissa oloissa…
Impilahden karjalan sanakirja
Impilahden karjalan sanakirjassa on – viittausartikkelit mukaan lukien – kaikkiaan 5 247 sana-artikkelia. Luonteeltaan se on ns. differentiaalisanakirja, ts. kirjaan on otettu vain sellaisia sanoja, jotka poikkeavat muodoltaan, taivutukseltaan,…
Itämansin kielioppi ja tekstejä
Kirja on kuvaus kuolleesta kielestä. Itäinen mansin kieli hiljeni taigassa Konda-joen varrella 1900-luvun lopulla. Tämä mansin itämurteen ensimmäinen systemaattinen kielioppi perustuu Artturi Kanniston Kondalta 1900–1905 keräämään tekstiaineistoon ja…
Itämerensuomalainen kulttuurialue
I. Introduction: Kalevi Rikkinen, Fenno-Baltian asutuksen luonnonhistoriallinen tausta (Abstract: Natural History as a Background to Settlement of the Fenno-Baltic Region). Ilse Lehiste, What is Areal Linguistics? (Zusammenfassung: Was ist…
Itämerensuomalaiset kielet ja niiden päämurteet
Kartta kuvaa itämerensuomalaisten kielten ja niiden päämurteiden maantieteellistä levinneisyyttä 1900-luvun alussa.
Johdatus viron kielen tutkimukseen
Johdatus viron kielen tutkimukseen on katsaus viron kielen tutkimuksen historiaan ja nykypäivään. Teoksen ensimmäisessä osassa käydään läpi viron kielen tutkimuksen historia, kirjakielen synty ja vakiintuminen. Toisessa osassa selostetaan toisen…
Journal de la Société Finno-Ougrienne 43 (Édition française)
Émile Setälä, Problèmes et tâches. Conférences faites aux assemblées annuelles de la Société Finno-ougrienne en 1914–1926. Préface. L’humanité et la nationalité dans les termes désignant “l’homme” (1914). Le “mot” (1915). Les contacts des langues…
Kai Donner. Linguist, ethnographer, photographer
Kai Donner (1888‒1935) oli suomalainen kielentutkija, kansatieteilijä, tutkimusmatkailija, kirjailija ja poliittinen vaikuttaja, joka teki kaksi matkaa Siperiaan vuosina 1911‒1913 ja 1914. Tutkimusretkellä hän otti satoja valokuvia, joista…
Kenttäretkistä tutkimustiedoksi
Suomalais-Ugrilaisen Seuran toiminnan perustana ovat olleet erityisesti Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alueille 1800-luvun loppupuolelta Suomen itsenäistymiseen asti tehdyt kenttätyö- ja keruuretket. Ketkä aineistoa keräsivät? Miten…
Keskusteluja Valev Uibopuun kanssa – Vestlusi Valev Uibopuuga
Valev Uibopuu on virolaisessa kulttuurielämässä hyvin tunnettu ja arvostettu pakolaiskirjailija. Hän on toiminut monella kulttuurin saralla, merkittävimmin sanomalehtimiehenä, kirjailijana ja yliopistomiehenä. Hänen monipolvisia elämänvaiheitaan…
Koltan- ja kuolanlapin sanakirja. Wörterbuch des Kolta- und Kolalappischen. I–II
T. I. Itkonen keräsi 1900-luvun alkupuolella Suomalais-Ugrilaisen Seuran tuella Itä-Lapista ainutlaatuisen sana-aineiston, jonka hän toimitti ja julkaisi vuonna 1958. Kielitieteellinen Koltan- ja kuolanlapin sanakirja sisältää yli 7000 kantasanaa ja…
Komin kansan ensimmäinen runoilija – 150 vuotta I. A. Kuratovin syntymästä
Adolf Turkin, I. A. Kuratovin elämä ja toiminta. Raija Bartens, Kuratovin Jumala-kuva. Paula Kokkonen, Adjektiivit Kuratovin runoissa. - Kuratovin runoja, suom. Paula Kokkonen ja Johanna Laakso.
Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä
Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä sisältää lyhyen komisyrjäänin kieliopin sekä valikoituja tekstinäytteitä dosentti E. A. Iguševin toimittamasta Komin kielen keskustelusanastosta, Komin runouden antologiasta ja T. E. Uotilan Syrjänische…
Kuávsui já peeivičuovâ 'Sarastus ja päivänvalo' Inarinsaamen revitalisaatio
Inarinsaame on yksi Suomessa puhuttavista saamen kielistä. Sen perinteinen puhuma-alue sijaitsee nykyisessä Inarin kunnassa. Inarinsaame on pieni vähemmistökieli ja alkuperäiskansan kieli, joka heijastaa puhujasukupolviensa kulttuuria ja…
Lähivertailuja 18
Lähivertailuja 18 jatkaa suomalais-virolaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvien julkaisujen perinnettä, ja sen edeltäjät ovat ilmestyneet eri suomalaisten yliopistojen sarjoissa. Tämän kokoelman artikkelit perustuvat valtaosin keväällä 2006…
Lähivertailuja 9 – Suomalais-virolainen kontrastiiviseminaari 3.–5.5.1996, Lammi.
Matti Punttila, Soome ja eesti keele kontrastiivne uurimine. Reet Kasik, Keel ja keelekirjeldus. Eesti ja soome kontrastiivse analüüsi probleeme. Mati Erelt & Matti Punttila, Suomen ja viron intensiteettisanoista. Helle Metslang, Eesti…
Lapinjoen varrelta
Mitä ihmeen nimiä ovat Pala, Peli, Rilla ja Napu tai Temppu, Nabot, Impo ja Nynnä? Sen saa tietää Lapinjoen varrelta -kirjan lukija.Lapinjoen varrelta on Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sekä Tl.…
