Nimeke
Tataarilais-suomalainen sanakirja
Aihe
Tataarilais-suomalainen sanakirja. Татарча-финча сүзлек. Tatarça-finçä süzlek. Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten XVIII. 418 s. (ISBN 978-952-5667-84-4.) 40 €.
Kuvaus
Tataarilais-suomalaisessa sanakirjassa on 11 000 sanaa. Sanakirja on ensisijassa kazanintataarilais-suomalainen, mutta sana-artikkeleissa esitetään kuitenkin Venäjällä puhutun kazanintataarin sanaston lisäksi Suomessa puhutun suomentataarin sanastoa. Suomessa asuvien tataarien alkuperä on tsaarinaikaisen Nižni Novgorodin kuvernementin Sergatšin piirikunnan tataarilaiskylissä, jotka sijaitsevat Kazanista n. 200 km länteen. Kazanintataari ja suomentataari ovat oikeastaan yhden kielen kaksi murretta, joita puhuvan väestön historia on ollut hyvin erilainen sadan viime vuoden aikana. Kazanintataarista on tullut venäjän ohella Tatarstanin tasavallan virallinen kieli, ja se on saanut paljon sanastoa ja fraseologiaa venäjän kielestä. Suomentataari on puolestaan pienen, nykyään noin 700 hengen ja suurimmillaankin runsaan 900 puhujan muodostaman yhteisön puhekieli. Kodin lisäksi sitä on käytetty suullisesti ja kirjallisesti lähinnä järjestötoiminnassa ja äidinkielen opetuksessa. Suomentataari on luonnollisesti saanut vaikutteita suomen kielestä, mutta sen lisäksi turkista ja viime vuosikymmeninä myös kazanintataarista, kun yhteydet erityisesti Tatarstanissa asuviin kielisukulaisiin ovat tiivistyneet.
Sanakirjan käyttö kulkee kazanintataarin kyrillisin kirjaimin kirjoitetun sanaston kautta. Jotta kirjaa voisi käyttää myös suomentataarin sanakirjana, on kirjassa apuna liitteet, jotka auttavat käyttäjää löytämään etsimänsä kohdan kirjasta. Venäjällä tataaria kirjoitetaan nykyisin kyrillisin kirjaimin, joten niiden tuntemus on välttämätöntä tätä sanakirjaa käyttäville suomentataareille ja muillekin suomalaisille. Suomentataaria kirjoitetaan puolestaan latinaisin kirjaimin. Tässä sanakirjassa kyrillinen ja latinainen kirjoitustapa esitellään rinnakkain käyttämällä kummankin kielimuodon nykyistä omaa kirjaimistoa. Vaikka sanakirjassa on annettuna kaksi erilaista kirjoitustapaa – ensin kyrillinen, sitten latinainen – kyseessä ei ole kyrillisen kirjoitusasun translitteroitu muoto.
Tataarilais-suomalainen sanakirja on laadittu Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikössä. Käsikirjoituksen pohjan kokosi Arto Moisio useiden kazanintataarilais-venäläisten sanakirjojen
sekä 10 000 kazanintataarilaisissa nykyteksteissä yleisimmin esiintyvän sananmuodon listan avulla. Suomentataarien osalta päävastuu sanakirjan muokkaamisesta ja tarkistamisesta oli Okan Daherilla.
Kazanintataari Mansur Saykhunov tarkisti sana-artikkelien esimerkistöä ja teki tietokoneohjelman, jonka avulla kazanintataarilaiset sanat voitiin alustavasti translitteroida suomentataarin kirjoitusjärjestelmän mukaisiksi. Sanakirjaprojekti sai Koneen Säätiöltä rahoitusta osana hanketta.
Sanakirjan käyttö kulkee kazanintataarin kyrillisin kirjaimin kirjoitetun sanaston kautta. Jotta kirjaa voisi käyttää myös suomentataarin sanakirjana, on kirjassa apuna liitteet, jotka auttavat käyttäjää löytämään etsimänsä kohdan kirjasta. Venäjällä tataaria kirjoitetaan nykyisin kyrillisin kirjaimin, joten niiden tuntemus on välttämätöntä tätä sanakirjaa käyttäville suomentataareille ja muillekin suomalaisille. Suomentataaria kirjoitetaan puolestaan latinaisin kirjaimin. Tässä sanakirjassa kyrillinen ja latinainen kirjoitustapa esitellään rinnakkain käyttämällä kummankin kielimuodon nykyistä omaa kirjaimistoa. Vaikka sanakirjassa on annettuna kaksi erilaista kirjoitustapaa – ensin kyrillinen, sitten latinainen – kyseessä ei ole kyrillisen kirjoitusasun translitteroitu muoto.
Tataarilais-suomalainen sanakirja on laadittu Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikössä. Käsikirjoituksen pohjan kokosi Arto Moisio useiden kazanintataarilais-venäläisten sanakirjojen
sekä 10 000 kazanintataarilaisissa nykyteksteissä yleisimmin esiintyvän sananmuodon listan avulla. Suomentataarien osalta päävastuu sanakirjan muokkaamisesta ja tarkistamisesta oli Okan Daherilla.
Kazanintataari Mansur Saykhunov tarkisti sana-artikkelien esimerkistöä ja teki tietokoneohjelman, jonka avulla kazanintataarilaiset sanat voitiin alustavasti translitteroida suomentataarin kirjoitusjärjestelmän mukaisiksi. Sanakirjaprojekti sai Koneen Säätiöltä rahoitusta osana hanketta.
Tekijä
Arto Moisio & Okan Daher
Julkaisija
Suomalais-Ugrilainen Seura
Aikamääre
2016
Formaatti
Fyysinen nide
Kieli
Suomi, tataari
Laji
Sanakirja